Kampuksen Dynamo ry:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Kampuksen Dynamo ry.

Seura on perustettu Jyväskylässä 11.9.1995.

Seuran kotipaikka on Jyväskylä.

Seuran virallinen kieli on suomen kieli.

2 § Seuran tarkoitus ja tarkoituksen toteuttaminen

Seura toimii Suomen Palloliitto ry:n jäsenseurana.

Seuran tarkoituksena on:

1. edistää urheilun ja erilaisten liikuntamuotojen harrastusta sekä terveitä elämäntapoja;

2. edistää erityisesti futsal- ja jalkapallotoimintaa;

3. kehittää kulttuuri- ja nuorisotyötä;

4. edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä; sekä

5. toimia puhtaan luonnon ja ympäristön puolesta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura:

1. järjestää futsal- ja jalkapallo-otteluja, urheilu- ja liikuntatilaisuuksia sekä kilpailuja ja muita vastaavia kulttuuritapahtumia;

2. harjoittaa kasvatus-, koulutus-, valmennus- ja neuvontatyötä;

3. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;

4. tarjoaa kunto- ja terveysliikuntaa, tarjoten liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille; sekä

5. tarjoaa muuta vastaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia.

Seuran tavoitteena on ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomion kiinnittäminen liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.

Toimintansa tukemiseksi seura voi:

1. järjestää juhla- ja huvitilaisuuksia;

2. harjoittaa kustannus-, paikallisradio- ja televisiotoimintaa;

3. ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä harjoittaa kioski-, tori- ja bingotoimintaa;

4. omistaa ja ylläpitää urheilulaitoksia;

4. järjestää arpajaisia ja yleisiä varainkeräyksiä.

5. ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteistöjä, sekä

6. välittää jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja – asusteita.

Seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Seuran tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille eikä sen toiminta saa muutoinkaan muodostua pääasiassa taloudelliseksi.

Tarvittaessa seura hankkii toiminnalleen asianomaisen viranomaisen luvan.

3 § Jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksut

Seuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Seuran jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, nuorisojäseniä, kannattajajäseniä, kunniajäseniä tai kunniapuheenjohtajia.

Seuran nuorisojäseneksi voi liittyä jokainen alle kahdeksantoista (18) vuotias yksityinen henkilö.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä kahdeksantoista (18) vuotta täyttänyt yksityinen henkilö.

Seuran kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenillä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

Seuran kunniajäseneksi voidaan kutsua vähintään 50 vuotta täyttänyt yksityinen henkilö, joka on huomattavasti edistänyt seuran tarkoituksen toteuttamista sekä liikunta- ja urheilutoimintaa Jyväskylän talousalueella. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Seuran kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua seuran toiminnassa huomattavasti ansioitunut yksityinen henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi, nuorisojäseneksi ja kannatusjäseneksi hyväksymisestä ja kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta päättää seuran hallitus.

Seuran jäseneltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta sekä maksuajankohdasta päättää seuran syyskokous kunkin jäsenryhmän osalta erikseen. Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä liittymis- tai jäsenmaksua.

Seuran hallitus voi vapauttaa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevan taikka päätoimisen opiskelijan tai jonkun muun vastaavan syyn omaavan määräaikaisesti jäsenmaksun maksamisesta.

4 § Seurasta eroaminen, erottaminen tai eronneeksi katsominen ja muut kurinpitotoimet

Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen voidaan erottaa seurasta;

1. jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on seuraan liittyessään sitoutunut, tai

2. jos jäsen on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa; tai

3. jos jäsen ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenen voi hallitus katsoa eronneen seurasta, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan kuuden (6) kuukauden kuluessa sen erääntymisestä.

Jäsenen erottamisesta päättää seuran kokous.

Jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekemistä, paitsi jos erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n/Suomen antidopingtoimikunta ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Dopingrikkomuksia ovat:

kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä;

kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys;

kieltäytyminen dopingtestistä;

dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti;

dopingtestin manipulointi;

dopingaineiden hallussapito;

dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen;

dopingin edistäminen.

Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:

kilpailutuloksen mitätöinti;

urheilutapahtuman tulosten hylkääminen;

urheilun toimintakielto;

kirjallinen varoitus.

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:

urheilulle vieraiden aineiden käyttö;

huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen;

julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena;

tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin.

Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa:

väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntöjen vastainen toiminta.

Urheiluhuijaus:

kilpailutilan tai -välineiden manipulointi;

tuloksista etukäteen sopiminen;

vedonlyönti ja vedonlyönti omasta kilpailusta.

Lahjonta:

tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi.

Sukupuolinen häirintä:

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.

Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

5 § Toimielimet

Seuran päätösvaltaa käyttää seuran kokous.

Toimeenpanevana elimenä on seuran hallitus.

6 § Seuran varsinainen kokous

Seuran kokoukseen voi osallistua hallituksen tai seuran kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen, joka järjestetään syys-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Seuran kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan tilintarkastaja/auktorisoitu tilintarkastusyhtiö tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa

10. Päätetään seuran jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä

11. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä

12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Kokousten käsiteltäväksi tarkoitettu esitys on jätettävä kirjallisena hallitukselle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

Jos esitys koskee asiaa, josta lain mukaan on mainittava kokouskutsussa, esitys on jätettävä hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta, että hallitus ehtii sisällyttää asian kokouskutsuun. Tehdyistä esityksistä on seuran hallituksen annettava kirjallinen lausunto.

7 § Ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava seuran ylimääräinen kokous koolle pidettäväksi viimeistään neljän (4) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

8 § Äänioikeus ja äänestys seuran kokouksessa

Jokaisella seuran varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut ennen tilikauden päättymistä toukokuun loppuun mennessä jäsenmaksunsa, on seuran kokouksessa äänioikeus ja yksi (1) ääni.

Valtakirjalla ei saa äänestää.

Seuran nuoriso- ja kannatusjäsenellä on seuran kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei oikeutta ottaa osaa äänestyksiin.

Kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla on seuran kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. He voivat ottaa osaa äänestyksiin vain, jos heillä oli äänioikeus ennen kunniajäseneksi taikka -puheenjohtajaksi kutsumista.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan.

Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljetun lippuäänestyksen turvin.

9 § Kutsu seuran kokoukseen

Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostitse tai seuran internet-sivuilla tai toiminnanohjausjärjestelmän kautta toimitetulla kokouskutsulla.

Kutsu on toimitettava vähintään kahdella mainitulla tavalla.

10 § Seuran hallinto

Seuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu joka toisen toimintavuoden seuran kokouksessa kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä, ensimmäisellä kaksivuotisen hallituksen toimintakaudella erovuoroiset hallituksen jäsenet valitsee arpa.

Hallituksen toimikausi on kahden toimintavuoden aika, joka on vuosikokousten välinen aika.

Hallitukseen valitaan molemman sukupuolen edustajia, ellei erityisiä syitä ole.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla seuran työntekijä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on hoitaa seuran asioita lain ja näiden sääntöjen sekä seuran kokouksen päätösten mukaan.

Erityisesti hallituksen tehtävänä on:

1. edustaa seuraa ja valita seuran edustajat ja varaedustajat eri järjestöjen ja yhteisöjen kokouksiin.

2. johtaa seuran toimintaa, hoitaa sen taloutta ja omaisuutta, myöntää pankkitilien käyttöoikeudet sekä valvoa seuran sääntöjen noudattamista ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoa.

3. kutsua koolle seuran kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;

4. panna toimeen seuran kokouksen päätökset;

5. hoitaa seuran tiedotustoimintaa;

6. hyväksyä ja erottaa seuran jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista;

7. pitää luetteloa seuran jäsenistä;

8. laatia ehdotus toimintakertomukseksi, tilinpäätökseksi, toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;

9. valita seuran kokouksen antamin valtuuksin jäsenet kokouksen asettamiin jaostoihin ja työryhmiin; sekä

10. päättää seuran huomionosoitusten myöntämisestä sekä muiden kunnia- ja ansiomerkkien anomisesta;

11. ottaa ja erottaa seuran toimihenkilöt ja palkatut työntekijät sekä sopia heidän eduistaan

12 § Pöytäkirjat

Seuran hallituksen, jaostojen ja työryhmien kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.

Seuran kokousten pöytäkirjat on varmennettava kokousten puheenjohtajan ja kokouksen sihteerin allekirjoituksilla.

Hallituksen, jaostojen ja työryhmien pöytäkirjat hyväksytään seuraavassa kokouksessa.

13 § Seuran nimen kirjoittaminen

Seuran nimen kirjoittavat yksin hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai rahastonhoitaja.

Hallitus voi määrätä hallituksen jäsenen tai seuran toimihenkilön kirjoittamaan seuran nimen yksin tai yhdessä jonkun toisen nimenkirjoittajan kanssa.

14 § Jaostot ja työryhmät

Seuran jaostojen ja työryhmien tehtävänä on huolehtia oman lajinsa tai toimintasektorinsa toiminnasta seuran toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Jaosto tai työryhmä ei kuitenkaan voi tehdä seuraa sitovia oikeustoimia, sopimuksia tai muita sitoumuksia.

Jaostot ja työryhmät voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa niiden tekemät oikeustoimet.

15 § Tilintarkastaja / toiminnantarkastajat

Seuralla on lainmukaisesti toiminnanlaajuuteen liittyen joko auktorisoitu tilintarkastaja tai kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa, jotka kaikki valitaan syyskokouksessa.

16 § Tilikausi ja tilintarkastus / toiminnantarkastus

Seuran tilikausi on kesäkuun alusta toukokuun loppuun.

Tilinpäätös, tilit ja muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajien on annettava hallitukselle kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

17 § Sääntöjen muuttaminen

Seuran sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous.

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta hyväksytään, jos sitä kannattaa kahdessa seuran kokouksessa, joiden välinen aika on vähintään neljä (4) viikkoa, kummassakin vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

18 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous. Ehdotus seuran purkamisesta hyväksytään, jos sitä kannattaa kahdessa seuran kokouksessa, joiden välinen aika on vähintään neljä (4) viikkoa, kummassakin vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Seuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

19 § Muut määräykset

Siltä osin, kuin näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistyksiä koskevaan lainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä.